
KesÀn edetessÀ Euroopan turvallisuus, siirtolaispolitiikka ja demokraattiset arvot nousevat jÀlleen etusijalle kansainvÀlisessÀ uutisvirrassa. TÀssÀ katsauksessa analysoidaan, mitÀ seurauksia voisi olla, jos Yhdysvallat vetÀisi nopeasti joukkonsa Euroopasta juuri, kun VenÀjÀ kasvattaa sotilaallista kapasiteettiaan. Samalla tarkastellaan Britannian ja Ranskan uutta siirtolaissopimusta, joka on herÀttÀnyt kiivasta keskustelua sekÀ sisÀpolitiikassa ettÀ kansainvÀlisissÀ ihmisoikeusjÀrjestöissÀ. Mukana on myös Kreikan talouden toipuminen.
Lehdistökatsaus tuo myös esiin EU:n sisÀiset ristiriidat: komissio suunnittelee uusia verotuloja unionin budjetin tueksi, mutta kohtaa vastustusta suuryrityksiltÀ ja jÀsenmailta. Parlamentissa kytee uusi epÀluottamusuhka von der Leyenin komissiolle ilmastopolitiikan vuoksi. LisÀksi Unkarin oikeusvaltiotilanne ja EU:n kasvava kaupankÀynti autoritaaristen maiden kanssa herÀttÀvÀt kysymyksiÀ siitÀ, kuinka uskollisesti EU noudattaa omia perusarvojaan.
TekoÀlyn, algoritmien ja disinformaation sÀÀntely ovat nekin taas otsikoissa: Ranska avasi rikostutkinnan X-palvelua vastaan epÀiltynÀ algoritmimanipulaatiosta. Ja Gazan kriisin keskellÀ EU harkitsee painostustoimia Israelia kohtaan.
Katsauksen aiheet:
đâŻEKP:n tutkimus: EU kĂ€y yhĂ€ enemmĂ€n kauppaa diktatuurien kanssa: Kauppakumppaneiden demokraattisuus romahtanut 2000-luvun alusta
đ¶âŻKomissio suunnittelee suuryritysveroa EU-budjetin tueksi: Uusi vero kohdistuisi kaikkiin yli 50 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiin
đ»âŻTrumpin uhkailut pysĂ€yttĂ€mĂ€ssĂ€ EU:n Meta-veron: Komissio vetĂ€ytymĂ€ssĂ€ digiverosta kauppasodan syvenemisen pelossa
đȘâŻUSA:n nopea vetĂ€ytyminen voisi horjuttaa Natoa: Trumpin hallinto harkitsee joukkojen vĂ€hentĂ€mistĂ€ Euroopassa, mikĂ€ saattaa avata VenĂ€jĂ€lle mahdollisuuden hybridi- ja sotilaallisiin hyökkĂ€yksiin
đŹđ·âŻKreikka nousi lamasta esiin EU:n mallimaana: Tuottavuus, velkataakka ja köyhyys varjostavat edelleen toipumista
âïžâŻYK:n siirtolaisjohtaja kritisoi Britannian ja Ranskan palautussopimusta: âYksi sisÀÀn, yksi ulosâ -malli ei ratkaise juurisyitĂ€
đïžâŻEU valmistelee painostuskeinoja Israelia kohtaan Gazan tilanteen vuoksi: Vaihtoehtoina asevientikielto ja tutkimusyhteistyön jÀÀdytys
đđșâŻEU jÀÀdyttÀÀ Unkarin tukia ja pohtii uutta demokratialinkkiĂ€ rahoitukseen: OrbĂĄnin politiikka herĂ€ttÀÀ syvenevÀÀ huolta BrysselissĂ€
đ±âŻEPP uhkaa komissiota epĂ€luottamuksella ilmastolinjauksista: 2040-tavoitteet liian kunnianhimoisia teollisuuden kannalta
đâŻRanska tutkii X-alustaa algoritmimanipulaatiosta: Kyse EU-sÀÀntelyn uskottavuudesta ja alustojen vastuusta
Artikkelit ja lÀhdelinkit:
Le Monde, 11.7.2025:
đâŻEU:n tekee yhĂ€ enemmĂ€n kauppaa diktatuurien kanssa
Euroopan keskuspankin tuore tutkimus paljastaa, ettĂ€ EU:n kauppasuhteet ovat viimeisten 25 vuoden aikana siirtyneet yhĂ€ autoritaarisempiin maihin â nopeammin kuin maailmalla keskimÀÀrin. Vaikka EU korostaa vapaakauppasopimuksissaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioitusta, kĂ€ytĂ€nnön kaupankĂ€ynti ei tue nĂ€itĂ€ arvoja.
Tutkijat Claudia Marchini ja Alexander Popov analysoivat EU15-maiden kauppakumppanien demokraattisuutta vuodesta 1985 eteenpĂ€in V-Dem-instituutin mittarilla ja kauppavolyymeilla painottaen. Tuloksena syntynyt âdemokratia-painotettu kauppaindeksiâ nousi 1990-luvulla, mutta on sen jĂ€lkeen laskenut tasaisesti â erityisesti vuodesta 2000 lĂ€htien.
KÀÀnnettĂ€ selittÀÀ osittain se, ettĂ€ EU valitsi yhĂ€ useammin autoritaarisia kauppakumppaneita, kuten Kiinan. Myöhemmin taas alkuperĂ€iset kauppakumppanit, kuten VenĂ€jĂ€ ja Turkki, itse muuttuivat vĂ€hemmĂ€n demokraattisiksi. Kiinan sulkeminen laskelmista ei poistanut trendiĂ€, eikĂ€ myöskÀÀn se, ettĂ€ maailmanlaajuinen demokratiakehitys olisi ollut erityisen negatiivinen â sillĂ€ monilla alueilla kehitys on ollut pĂ€invastaista.
Tutkimus nostaa esiin huolen siitÀ, ettÀ EU:n kaupankÀynti tukee hallintoja, joilla on laajentumishaluja ja sotilaallista kunnianhimoa. Esimerkiksi VenÀjÀ hyötyi pitkÀÀn EU:n energiakaupasta ennen hyökkÀystÀÀn Ukrainaan. Tulevaisuudessa EU:n vihreÀ siirtymÀ voi lisÀtÀ riippuvuutta kriittisistÀ raaka-aineista, joita saadaan usein epÀdemokraattisista maista kuten Kiinasta, Kongosta ja VenÀjÀltÀ.
Tutkijoiden johtopÀÀtös on karu: EU ei ole onnistunut yhdistÀmÀÀn arvolÀhtöistÀ ulkopolitiikkaansa kauppapolitiikkaansa, ja nykykehitys haastaa sekÀ unionin perusarvot ettÀ geopoliittisen johdonmukaisuuden.
Lue lisÀÀ tÀÀltÀ: https://www.lemonde.fr/economie/article/2025/07/10/l-europe-commerce-de-plus-en-plus-avec-des-dictatures_6620493_3234.html
Financial Times, 12.7.2025:
đ¶âŻEU suunnittelee uutta suuryritysveroa budjettinsa vahvistamiseksi
Euroopan komissio valmistelee uutta vuosittaista veroa suuryrityksille osana pyrkimystĂ€ lisĂ€tĂ€ unionin omia budjettituloja. Vuotanut luonnos ehdotuksesta, jonka odotetaan julkaistavan ensi viikolla, esittÀÀ niin sanottua âyritysresurssiaâ eli veroa kaikille Euroopassa toimiville yhtiöille, joiden nettoliikevaihto ylittÀÀ 50 miljoonaa euroa vuodessa â riippumatta siitĂ€, missĂ€ yhtiön pÀÀkonttori sijaitsee.
Ehdotus on osa laajempaa pakettia, jolla pyritÀÀn paikkaamaan kasvavia menotarpeita, kuten puolustushankkeita ja kasvavaa korkomenojen taakkaa. Suunnitelma sisĂ€ltÀÀ myös muita tulonlĂ€hteitĂ€, kuten osuuden korkeammista tupakkaveroista, maksun kierrĂ€ttĂ€mĂ€ttömĂ€stĂ€ sĂ€hkö- ja elektroniikkaromusta sekĂ€ âkĂ€sittelymaksunâ pitkiĂ€ matkoja kulkeville verkkokauppalĂ€hetyksille â erityisesti Aasiasta tuotaville paketeille.
Veron mÀÀrĂ€t ja tarkat yksityiskohdat ovat vielĂ€ auki, ja neuvottelut jĂ€senmaiden vĂ€lillĂ€ voivat olla vaikeita. Uusien tulolĂ€hteiden kĂ€yttöönotto vaatii jĂ€senvaltioiden yksimielisen hyvĂ€ksynnĂ€n, ja erityisesti niin kutsutut âsÀÀstĂ€vĂ€iset maatâ kuten Saksa, Suomi, Alankomaat ja Ruotsi ovat perinteisesti vastustaneet unionin budjetin kasvattamista.
Komissio perustelee aloitetta sillĂ€, ettĂ€ perinteiset rahoituslĂ€hteet â kuten tullitulot ja ALV-palautukset â eivĂ€t enÀÀ riitĂ€ vastaamaan EU:n laajeneviin tarpeisiin. Viimeisin seitsemĂ€nvuotinen budjetti oli noin 1 000 miljardia euroa, mutta uudet geopoliittiset ja taloudelliset haasteet vaativat lisÀÀ omia varoja.
Yritysmaailmassa ehdotus on herÀttÀnyt levottomuutta. JPMorganin toimitusjohtaja Jamie Dimon varoitti torstaina eurooppalaisia yritysjohtajia siitÀ, ettÀ EU:n yritykset ovat jo jÀÀmÀssÀ jÀlkeen yhdysvaltalaisista ja kiinalaisista kilpailijoistaan, eikÀ uusi vero helpota tilannetta.
Lue lisÀÀ tÀÀltÀ: https://www.ft.com/content/238c5965-01ad-48af-9f20-db6aa11f76e6
Politico Europe, 12.7.2025:
đ„âŻTrumpin paluu torpedoi EU:n Meta-veron â digitaaliset verosuunnitelmat jĂ€ihin
Donald Trumpin toinen presidenttikausi on saanut Euroopan unionin vetÀytymÀÀn suunnitelmastaan ottaa kÀyttöön uusi digivero, joka olisi kohdistunut erityisesti yhdysvaltalaisiin teknologiayhtiöihin kuten Metaan. Komissio on ollut valmistautumassa esittelemÀÀn niin sanottua Meta-veroa osana EU:n uusia omia varoja, mutta poliittiset realiteetit ovat muuttuneet nopeasti Trumpin palattua Valkoiseen taloon.
Keep reading with a 7-day free trial
Subscribe to EU Mediaviikko to keep reading this post and get 7 days of free access to the full post archives.